Intiimi

Intiimialueen hyvinvointiin liittyvät tarpeet muuttuvat eri elämäntilanteissa. Kuivat limakalvot, kutina, kirvely, hiivatulehdus, virtsankarkailu ja peräpukamat ovat tavallisia vaivoja, joihin löytyy apteekista erilaisia itsehoitotuotteita ja lääkkeitä. Myös intiimihygieniassa oikeanlaisten tuotteiden valinta auttaa välttämään herkän alueen tarpeetonta ärsytystä.

Tarjousapteekin Intiimi-valikoimasta löydät tuotteita intiimialueen päivittäiseen hygieniaan ja hoitoon, emättimen kuivien limakalvojen kosteuttamiseen, hiivatulehduksen itsehoitoon, ehkäisyyn ja jälkiehkäisyyn, seksuaaliterveyteen, virtsankarkailuun sekä peräpukamien ja eturauhasvaivojen itsehoitoon.

Oireen syy kannattaa tunnistaa ennen itsehoidon aloittamista, sillä esimerkiksi kutina, kirvely ja limakalvojen ärsytys voivat johtua useista eri syistä. Jos oire on uusi, voimakas, toistuva tai sen syy on epäselvä, kysy neuvoa apteekista tai terveydenhuollosta. Tarvittaessa Tarjousapteekin farmaseuttinen henkilökunta auttaa sopivan itsehoitolääkkeen tai muun intiimituotteen valinnassa.

Intiimihygienia

Intiimialueen iho ja limakalvot ovat herkkiä, eikä niiden puhdistamiseen yleensä tarvita voimakkaita pesuaineita. Ulkosynnyttimien päivittäiseen pesuun riittää usein haalea vesi. Jos haluat käyttää pesutuotetta, kannattaa valita intiimialueelle tarkoitettu mieto pesuneste tai intiimipesugeeli.

Liiallista pesemistä ja voimakkaasti hajustettuja tuotteita kannattaa välttää, sillä ne voivat kuivattaa ja ärsyttää intiimialueen ihoa ja limakalvoja. Emättimen sisäistä huuhtelua ei tarvita, sillä emätin puhdistuu luonnostaan.

Tarjousapteekin valikoimasta löydät intiimipesutuotteiden lisäksi esimerkiksi intiimialueen kosteuttamiseen ja suojaamiseen tarkoitettuja voiteita ja geelejä sekä muita intiimihygieniatuotteita.

Kuivat limakalvot

Emättimen kuivuus voi aiheuttaa kirvelyä, kutinaa, arkuutta ja yhdyntäkipua. Kuivat limakalvot ovat tavallisia erityisesti vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeen, kun estrogeenitaso laskee. Limakalvojen kuivuutta voi kuitenkin esiintyä myös nuoremmilla esimerkiksi imetyksen tai muiden hormonaalisten muutosten yhteydessä.

Lievään kuivuuteen voidaan käyttää hormonittomia emätinkosteuttajia, kuten kosteuttavia geelejä, voiteita tai emätinpuikkoja. Osa tuotteista on tarkoitettu säännölliseen limakalvojen kosteuttamiseen ja osa voidaan käyttää tarpeen mukaan esimerkiksi ennen yhdyntää.

Vaihdevuosiin liittyviin kuivuusoireisiin voidaan käyttää myös paikallisesti emättimeen annosteltavia estrogeenivalmisteita silloin, kun valmiste sopii käyttäjälle. Paikallisesti käytettävä estrogeeni vaikuttaa limakalvojen kuivuuden taustalla olevaan estrogeenin puutteeseen. Sopivan tuotteen valintaan kannattaa tarvittaessa pyytää apua apteekista tai terveydenhuollosta.

Jos kuivuuteen liittyy veristä vuotoa, voimakasta kipua, poikkeavaa valkovuotoa tai oireiden syy on epäselvä, asia kannattaa selvittää lääkärissä.

Liukuvoidetta voidaan käyttää vähentämään kitkaa ja lisäämään käyttömukavuutta yhdynnän ja muun seksuaalisen kanssakäymisen aikana. Liukuvoide voi olla hyödyllinen myös silloin, kun emättimen limakalvot ovat kuivat.

Vesipohjainen liukuvoide on monikäyttöinen vaihtoehto ja sopii yleensä käytettäväksi kondomien kanssa. Liukuvoiteen ja kondomin yhteensopivuus kannattaa kuitenkin aina tarkistaa tuotteen käyttöohjeesta. Jos limakalvojen kuivuus vaivaa myös muulloin kuin seksin yhteydessä, pelkän liukuvoiteen sijaan kannattaa harkita säännölliseen käyttöön tarkoitettua emätinkosteuttajaa.

Hiivatulehdus ja bakteerivaginoosi

Emättimen hiivatulehduksen tyypillisiä oireita ovat voimakas kutina ja kirvely sekä vaalea, paksu ja yleensä hajuton valkovuoto. Kaikki kutina, kirvely tai poikkeava valkovuoto ei kuitenkaan johdu hiivasta, joten oireiden tunnistaminen on tärkeää ennen lääkityksen aloittamista.

Tarjousapteekista on saatavilla ilman reseptiä hiivatulehduksen hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä esimerkiksi emätinpuikkoina ja voiteina. Itsehoitolääkkeet sopivat parhaiten tilanteeseen, jossa hiivatulehdus on todettu aikaisemmin ja oireet ovat tutut. Naisten aiemmin lääkärin diagnosoimaan hiivatulehdukseen on myös saatavilla suun kautta otettava tabletti.

Jos kyseessä on ensimmäinen epäilty hiivatulehdus, oireet ovat epätyypilliset tai toistuvat usein, kannattaa diagnoosi varmistaa terveydenhuollossa. Myös pahanhajuinen tai verinen vuoto, kuume ja alavatsakipu ovat syitä hakeutua tutkimuksiin.

Bakteerivaginoosi on emättimen bakteerikannan epätasapainotila, jossa emättimen normaalisti vallitsevien maitohappobakteerien määrä vähenee ja muiden bakteerien määrä lisääntyy. Bakteerivaginoosin tyypillinen oire on ohut, tasainen ja harmahtava tai vaalea valkovuoto, johon voi liittyä epämiellyttävä, usein kalamaiseksi kuvattu haju. Haju voi korostua yhdynnän tai kuukautisten yhteydessä. Voimakas kutina ei ole bakteerivaginoosille yhtä tyypillistä kuin hiivatulehdukselle.

Bakteerivaginoosin ja hiivatulehduksen oireet voivat joskus sekoittua. Hiivatulehduksessa tavallisempia ovat voimakas kutina ja kirvely sekä paksu, vaalea ja yleensä hajuton valkovuoto, kun taas bakteerivaginoosissa korostuvat muuttunut valkovuoto ja poikkeava haju.

Tarjousapteekista löytyy emättimen pH ja bakteeritasapainoa tukevia itsehoitotuotteita, kuten maitohappoa sisältäviä emätingeelejä ja muita paikallisesti käytettäviä valmisteita. Sopivan tuotteen valinta riippuu oireista ja siitä, onko bakteerivaginoosi todettu aikaisemmin.

Jos oireita esiintyy ensimmäistä kertaa, ne ovat voimakkaita tai toistuvia tai niihin liittyy alavatsakipua, kuumetta tai veristä vuotoa, oireiden syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa. Myös raskauden aikana bakteerivaginoosiin viittaavista oireista kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Ehkäisy ja jäkiehkäisy

Seksuaaliterveyteen kuuluu myös raskauden ja seksitautien ehkäisy. Kondomi on ehkäisymenetelmä, joka oikein käytettynä suojaa raskauden lisäksi myös sukupuolitaudeilta.

Jos ehkäisy on jäänyt käyttämättä tai ehkäisy on pettänyt, raskautta voidaan ehkäistä jälkiehkäisyllä. Jälkiehkäisytabletti kannattaa ottaa mahdollisimman pian suojaamattoman yhdynnän jälkeen. Eri jälkiehkäisyvalmisteiden käyttöajoissa ja soveltuvuudessa on eroja, joten valmisteen käyttöohjeisiin kannattaa tutustua huolellisesti.

Jälkiehkäisy ei suojaa myöhemmiltä yhdynnöiltä eikä seksitaudeilta. Tarvittaessa apteekin farmaseuttinen henkilökunta neuvoo sopivan ehkäisy- ja jälkiehkäisyvalmisteen valinnassa ja käytössä.

Virtsaamisvaivat

Virtaamisvaivoja voivat olla esimerkiksi virtsankarkailu, eturauhasvaivat ja virtsatieinfektiot.

Virtsankarkailu eli virtsainkontinenssi on yleinen vaiva, jota voi esiintyä eri ikäisillä. Virtsaa voi karata esimerkiksi yskiessä, aivastaessa, nauraessa tai liikunnan aikana, tai virtsaamistarve voi tulla niin äkillisesti, ettei WC ehdi ajoissa.

Lievään virtsankarkailuun voidaan käyttää huomaamattomia inkontinenssisuojia, kun taas runsaampaan karkailuun löytyy imukykyisempiä suojia. Oikean suojan valinnassa kannattaa huomioida ennen kaikkea virtsankarkailun määrä ja tuotteen istuvuus. Virtsankarkailuun tarkoitetut suojat on suunniteltu sitomaan virtsaa ja pitämään iho mahdollisimman kuivana, joten ne toimivat tähän tarkoitukseen tavallisia kuukautissuojia paremmin. Ihon puhtaudesta ja suojaamisesta kannattaa samalla huolehtia esimerkiksi hellävaraisilla puhdistus- ja ihonsuojatuotteilla.

Jos virtsankarkailu alkaa uutena oireena, lisääntyy selvästi tai haittaa arkea, sen syy kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Eturauhasen hyvänlaatuinen suureneminen yleistyy iän myötä ja voi aiheuttaa esimerkiksi virtsaamisen aloittamisen vaikeutta, heikentynyttä virtsasuihkua, tihentynyttä virtsaamistarvetta ja yövirtsaamista. Apteekin valikoimasta löytyy myös eturauhasen ja virtsaamisen hyvinvointiin tarkoitettuja valmisteita. Uudet tai selvästi lisääntyneet virtsaamisoireet kannattaa kuitenkin tutkituttaa, sillä samankaltaisten oireiden taustalla voi olla useita eri syitä.

Virtsatieinfektio eli virtsatietulehdus on yleinen vaiva erityisesti naisilla. Tavallisia virtsarakkotulehduksen oireita ovat kirvely virtsatessa, tihentynyt virtsaamistarve ja tunne siitä, että virtsaamistarve tulee nopeasti uudelleen. Myös alavatsalla voi tuntua kipua tai painontunnetta.

Tarjousapteekin valikoimasta löytyy virtsateiden hyvinvointiin tarkoitettuja tuotteita, kuten karpaloa sisältäviä valmisteita ja muita ravintolisiä. On kuitenkin tärkeää erottaa virtsateiden hyvinvointia tukevat tuotteet virtsatieinfektion varsinaisesta hoidosta: ravintolisät eivät korvaa antibioottihoitoa silloin, kun lääkäri arvioi sen tarpeelliseksi.

Riittävästä juomisesta kannattaa huolehtia normaalisti, mutta erittäin runsas nesteiden juominen ei nopeuta tulehduksen paranemista. Virtsatieinfektion oireisiin liittyvää kipua voidaan tarvittaessa lievittää käyttäjälle sopivalla kipulääkkeellä.

Virtsatieinfektion hoidon tarve arvioidaan oireiden ja henkilön tilanteen perusteella. Raskaana olevien, miesten ja lasten virtsatieinfektio-oireet kuuluvat terveydenhuollon arvioitaviksi. Hoitoon tulee hakeutua myös, jos oireisiin liittyy kuumetta, kylki- tai selkäkipua, pahoinvointia tai yleisvoinnin heikkenemistä, sillä nämä voivat viitata infektion leviämiseen ylempiin virtsateihin.

Jos virtsatieinfektioita esiintyy toistuvasti tai oireiden syy on epäselvä, asia kannattaa selvittää terveydenhuollossa.

Peräpukamat

Peräpukamat ovat peräaukon alueen laajentuneita laskimoita. Ne voivat aiheuttaa kutinaa, kirvelyä, epämiellyttävää tunnetta ja joskus verenvuotoa. Pukamien syntymiselle voivat altistaa esimerkiksi ummetus, raskaus ja pitkään jatkuva ponnistaminen ulostaessa.

Oireiden lievittämiseen voidaan käyttää lyhytaikaisesti peräpukamavoiteita ja -puikkoja. Myös hellävarainen hygienia on tärkeää: peräaukon alue pestään vedellä ja kuivataan varovasti hankaamatta.

Samalla kannattaa ehkäistä ummetusta huolehtimalla riittävästä kuidun ja nesteen saannista sekä liikunnasta. Jos verenvuotoa esiintyy ensimmäistä kertaa, vuoto on runsasta tai oireet jatkuvat itsehoidosta huolimatta, niiden syy kannattaa selvittää lääkärissä.

Ehkäisy ja jälkiehkäisy

Jälkiehkäisyllä tarkoitetaan yhdynnän jälkeistä ehkäisyä tilanteissa, joissa muu ehkäisymenetelmä on pettänyt, esimerkiksi kondomi on mennyt rikki, tai ehkäisyä ei ole käytetty. Jälkiehkäisy ei ole tarkoitettu varsinaiseksi ehkäisymenetelmäksi. Sen käyttö on aina tilapäinen ratkaisu, jonka jälkeen tulee huolehtia pysyvämmän ehkäisymenetelmän hankkimisesta. Keltarauhashormonia sisältävän jälkiehkäisyvalmisteen teho on sitä parempi, mitä nopeammin yhdynnästä lääke otetaan. Viimeistään lääke tulee ottaa 72 tunnin kuluessa yhdynnästä. Jälkiehkäisyvalmisteen toimittamisen yhteydessä apteekissa on varmistuttava, että asiakas voi käyttää tuotetta turvallisesti ja oikein. Siksi apteekin farmaseutti ottaa sinuun yhteyttä puhelimitse ennen tilauksen hyväksymistä. Jotta saat lääkkeesi mahdollisimman nopeasti, suosittelemme lääkkeen hakemista lähiapteekistasi.

Emättimen kuivat limakalvot

Emättimen ja virtsateiden limakalvojen kuivuudesta ja ohenemisesta kärsii lähes puolet naisista jossain elämänvaiheessa. Estrogeeni ylläpitää emättimen ja ulkosynnyttimien normaalia toimintaa, paksuutta ja verenkiertoa. Estrogeenivaikutuksen väheneminen tai puutos aiheuttaa muutoksia emättimen ja virtsateiden limakalvoille. Tyypillisesti limakalvot ohenevat ja kuivuvat vaihdevuosien yhteydessä. Naiset kärsivät kuivista limakalvoista myös vaihdevuosien jälkeen, kun muut vaihdevuosioireet ovat jo hävinneet. Limakalvojen kuivuus ei kuitenkaan ole vain ikääntymiseen liittyvä ongelma. Nuoremmilla naisilla limakalvojen kuivuutta voi aiheuttaa muut hormonaaliset tekijät kuten raskaus, imetys, kohdun tai munasarjojen poisto tai ehkäisypillereiden käyttö. Myös tiettyjen sairauksien, kuten nivelreuman, Sjögrenin syndrooman ja atooppisen ihottuman oireisiin kuuluu kuivat limakalvot. Limakalvojen kuivuudesta johtuvia oireita ovat kutina, kirvely, polttelu ja arkuus. Kuivat limakalvot aiheuttavat yhdyntäkipuja ja limakalvovaurioita, mikä osaltaan vähentää seksuaalista halukkuutta. Emättimen kuivuus vaikuttaa myös emättimen normaaliin bakteerikantaan, jolloin bakteeri- tai hiivaperäisten emätintulehdusten riski kasvaa. Bakteeritulehdukset ovat kuitenkin hiivatulehduksia yleisempiä vaihdevuosi-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Estrogeenipuutos aiheuttaa muutoksia myös virtsateiden limakalvoilla, josta voi seurata kivuliaisuutta virtsatessa ja tiheävirtsaisuutta. Lisäksi virtsanpidätyskyky saattaa heikentyä ja virtsatietulehdusten riski kasvaa. Kuivien limakalvojen keskeisin itsehoito on paikallishoito. Emättimen limakalvojen kosteuttamiseen tarkoitetut hormonittomat paikallisvalmisteet sopivat kaikille naisille kuivien limakalvojen hoitoon. Vaihdevuosien aikana, mutta myös sen jälkeen tehokkain hoito on paikallinen estrogeenihoito. Paikallisesti käytetty estrogeeni ei imeydy emättimen limakalvolta verenkiertoon vaan vaikuttaa paikallisesti paksuntamalla limakalvoa ja palauttamalla rauhasten toimintaa kosteuden lisäämiseksi. Paikalliset estrogeenivalmisteet sopivat lähes kaikille vaihdevuosien aikana ja sen jälkeen. Estrogeenivalmisteiden paikallishoidon käyttö tulee varmistaa apteekin henkilökunnalta, jos käytössä on jo paikallinen, suun tai ihon kautta annosteltu hormonikorvaushoito. Lääkärin kanssa käytöstä kannattaa keskustella, jos taustalla on pitkäaikaissairaus kuten syöpä, maksa- tai munuaistauti tai sydän- ja verisuonisairaus.

Hiivalääkkeet

Hiivatulehdus on tavallisin nuorilla naisilla. Alle murrosikäisillä tytöillä tulehdus on yleensä harvinainen, ja heille hoito aloitetaan vain lääkärin määräyksestä. Vaihdevuosien aikaan ja niiden jälkeen emättimen limakalvot ohenevat ja kuivuvat estrogeenin puutteesta, mikä voi aiheuttaa aristusta ja kirvelyä. Kuivuusoireet saatetaan usein sekoittaa hiivatulehdukseen. Hiivalääkitystä ei edellä mainituista syistä johtuen kannata aloittaa omin päin, jos kyseessä on alle 16-vuotias tyttö tai yli 60-vuotias nainen. Hiivatulehdus on harvinainen miehillä, joten diagnoosin varmistamiseksi myös miehen on hyvä käydä lääkärissä. Ilman reseptiä saatavat hiivalääkkeet ovat tarkoitettu henkilöille, jotka ovat aikaisemmin sairastaneet lääkärin diagnosoiman hiivatulehduksen. Hiivatulehduksen oireisiin kuuluu yleensä voimakas kirvely ja kutina, tosin tulehdusta voi esiintyä myös ilman kutinaa. Valkovuoto on vaaleaa, paksua, kokkareista ja tahmaista, mutta tavallisesti hajutonta. Sisä- ja ulkosynnyttimien limakalvot saattavat ärtyä ja niissä voi esiintyä punoittavaa ihottumaa ja haavaumia. Hiivatulehduksen aiemmin sairastunut tunnistaa oireet usein helposti, mutta epävarman kannattaa keskustella asiasta apteekissa tai varata aika lääkärille. Hiivatulehduksen hoitoon on saatavilla ilman reseptiä olevia emätinvoiteita ja -puikkoja sekä suun kautta annosteltava, kertahoitona otettava kapseli. Jos itsehoito ja itselääkintä eivät kolmessa vuorokaudessa lievitä oireita tai oireet eivät viikossa parane, on syytä varata aika lääkärille. Oireet johtuvat ilmeisesti jostain muusta kuin hiivatulehduksesta ja niihin saa nopeammin helpotusta, kun menee ajoissa lääkäriin. Itsehoidon jatkamisesta saattaa aiheutua myös haittaa, kun oikea diagnoosi ja hoito viivästyvät. Lääkärille on mentävä myös, jos oireet pahenevat hoidon aikana. Jos hiivatulehdus uusii kolmannen kerran puolen vuoden sisällä, on syytä mennä lääkärille, jotta voidaan selvittää, mistä toistuvat tulehdukset johtuvat sopivan hoidon löytämiseksi.

Intiimihygienia

Matolääkkeet

Kihomato on yleisin matotauti Suomessa. Useimmiten kihomatotautiin sairastuvat lapset ja nuoret. Se voi tarttua myös aikuisiin, mutta aikuiset saavat harvoin oireita. Kihomatotaudin oireena on kutinaa peräaukon seudussa etenkin yöllä. Kihomadot voi havaita ulosteesta tai peräaukon seudulta myös paljain silmin. Kihomato on väriltään läpikuultavan valkea, noin 1-2 cm mittainen ja liikkuva. Jos madot eivät ole havaittavissa tai eivät liiku, on syytä varmistaa diagnoosi terveyskeskuksessa. Kihomadot häädetään pyrviinillä. Lääkkeenoton lisäksi kannattaa vuodevaatteet, yövaatteet ja vuodelelut pestä lääkkeenottopäivänä. Koti kannattaa myös imuroida huolellisesti. Jos tauti uusiutuu, on syytä hoitaa kaikki perheenjäsenet samanaikaisesti. Lapamato (eli leveä heisimato) on nykyään Suomessa harvinainen. Sen voi saada tietyistä makean veden raaoista kaloista. Tauti on oireeton ja se todetaan ulostenäytteestä. Tautia hoidetaan niklosamidi-lääkkeellä.

Peräpukamat

Peräpukamat ovat laajentuneita peräaukon laskimoita. Ne ovat usein oireettomia, mutta niihin voi liittyä myös verenvuotoa, kutinaa ja epämiellyttävää tunnetta peräaukon seudulla. Myös kipua saattaa esiintyä. Tavallisia syitä peräpukamiin ovat ummetus, raskaus, ylipaino sekä istumatyö. Oireettomia pukamia ei tarvitse hoitaa. Oireiden lievitykseen voi tilapäisesti käyttää peräpukamavoiteita tai -puikkoja. Hyvä hygienia on tärkeää. Peräaukon seutu pestään 1-2 kertaa päivässä ja aina ulostamisen jälkeen. Kuivataan hyvin, mutta ei hangata. Myös peräpukamien syihin kannattaa kiinnittää huomiota eli hoitaa ummetus ja liikkua riittävästi.