Hiukset ja päänahka

Hilse

Päänahan hilseilyn taustalla on useimmiten seborrooinen ekseema eli tali-ihottuma, johon liittyy rasvainen, tulehtunut päänahka. Hilseily voi johtua myös atooppisesta ihottumasta tai psoriaasista. Seborrooisen ja atooppisen hilseilyn erottaminen toisistaan on vaikeaa, eikä sillä ole käytännön merkitystä. Psoriaasi taas muodostaa laajoja hilselevyjä esimerkiksi korvan taakse tai niskaan. Hilseilevä päänahka kutiaa tavallisesti melko voimakkaasti ja oireilua tapahtuu eniten päälaella. Hilseilyn syystä riippumatta hoidoksi ja hilseen irrottamiseksi suositellaan päivittäistä pesua shampoolla. Hilseshampoita, joissa vaikuttavina aineina on esimerkiksi ketokonatsolia tai seleenisulfidia, käytetään 1-2 kertaa viikossa. Muina päivinä käytetään muuta shampoota, esimerkiksi hellävaraista shampoota. Lisäksi pesun jälkeen voi laittaa hydrokortisoniliuosta kutinaa lievittämään. Päivittäinen pesu on myös paras keino estää rasvoittuvan päänahan hilseilyä.

Hiustenhoito ja -muotoilutuotteet

Hiustenlähtö

Päivässä irtoaa normaalisti 100–150 hiusta. Hiukset ohenevat iän mukana ja harvenevat tällöin tasaisesti eri puolilta päätä. Perimä vaikuttaa hiusten määrään, kasvuun ja väriin enemmän kuin ravinto, hiusten hoito tai muut ulkoiset tekijät. Iän ja perimän lisäksi hiustenlähdön taustalla voi olla androgeneettinen hiustenlähtö, pälvikaljuisuus, telogeeninen hiustenlähtö, päänahan sairauksiin liittyvä hiustenlähtö tai arpeuttava kaljuuntuminen. Itsehoitoon soveltuvia ovat päänahan sairauksiin liittyvä ja androgeneettinen hiustenlähtö. Androgeneettistä kaljuuntumista on sekä miehillä että naisilla. Miestyyppisessä kaljuuntumisessa hiukset lähtevät ensin ohimoilta tai päälaelta tai molemmista paikoista. Lopulta hiuksia saattaa olla vain korvallisilla ja takaraivolla. Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiukset lähtevät tasaisesti samoilta alueilta, eikä naisilla päälaki tule koskaan täysin kaljuksi. Miehillä hiukset alkavat harventua jo 18–20 vuoden iässä, naisilla vasta 10–25 vuotta myöhemmin. Mies- ja naistyyppisen kaljuuntumisen itsehoitoon soveltuu paikallisesti käytettävä minoksidiililiuos. Päänahan sairauksista tali-ihottuma (seborrooinen ihottuma) ja atooppinen ihottuma lyhentävät hiustenkasvuvaihetta. Hoitona on ihottuman ja siihen liittyvän hilseen hoito.

Täit ja syyhy

Päätäit ovat noin 2–3 mm pituisia ja ne esiintyvät enimmäkseen korvien takana ja niskassa, mutta myös muualla hiuksissa. Niitä on vaikea havaita pelkästään hiuksia silmin tarkastellen. Täitartunnasta voi varmistua kampaamalla hiukset tiheäpiikkisellä täikammalla valkoisen paperin päällä, jolloin ne on helppo havaita. Päätäit purevat hiuspohjaa aiheuttavat siten kutinaa. Päätäiden häätöön voidaan käyttää malationi- tai permetriinishampoota. Kaikki perheenjäsenet kannattaa hoitaa samalla kertaa. Hoito toistetaan valmisteen ohjeen mukaan noin viikon kuluttua. Lisäksi saivareiden poistoon käytetään tiheäpiikkistä täikampaa. Päähineet ja vuodevaatteet pestään 60-asteessa pyykinpesuaineella. Pesua kestämättömät vaatteet ja esineet suljetaan muovipussiin kahdeksi viikoksi. Myös pakastaminen yön yli tappaa täit. Syyhyn aiheuttaa syyhypunkki. Sen pääoireena on kova iltakutina. Alkuvaiheessa ihossa ei näy juuri mitään, mutta myöhemmin ilmestyy etenkin sormiväleihin ja kämmeniin lyhyitä "käytäviä". Jos lähiomaisilla, päiväkodissa tai koulussa on lääkärin toteamaa syyhyä ja omat oireet sopivat tautiin, voidaan hoito aloittaa ilman lääkärissäkäyntiä. Tällöin käytetään permetriiniä sisältävää voidetta.